Talutusratsuna

Kirjoitan alkuun vähän eilisestä :

Käytiin eilen maastoilemassa puolen tunnin lenkki Voutilaan päin. Awa oli TOSI laiska, se olisi halunnut vain kääntyä kotiin ja jumitteli syömään sekä töllöttelemään pöhköjä teiden reunaan. Kerran mun piti tulla jo alas selästä että sain ponin liikkeelle. Mentiin Voutilan "kulmille", samaiselle pellolle, jossa talvella harjoiteltiin laukannostoja. Tehtiin ravissa voltteja kumpaankin suuntaan, Awa oli vähän jäykkä vasempaan kierrokseen, tosin yleensäkkin vasen kierros on hankalampi. Eilen se vain tuntui tavallista hankalemmalta kuin yleensä. Pellolla mentiin kymmenisen minuuttia jonka jälkeen lähdettiin kotiin. Jaahas, ei ollut laiskuudesta enää tietoakaan, meinasi käsistäkin kerran lähteä. Päästyämme herrantielle annoin ponskin vielä laukata kotiinpäin. Laukka sujui oikein mukavasti, eikä pukkejakaan tullut (:

Tänään Awa sai toimia heti aamusta talutusratsuna. Meidän tuttu tuli lastensa kanssa ratsastamaan. Kaikki lapset uskalsivat pari kierrosta mennä, Awaa alkoi jo tympimään viimeisillä kierroksilla että eikö jo riittäisi, mutta muuten meni oikein mainiosti(: Aikuisen kanssa ravailtiin ja mentiin ympäri mummolaa ja meidän pihaa. Eiköhän tuosta ponista vielä lastenratsu kehkeydy? Nojaa, ehkei sentään ihan vielä :'D

Huomenna pitäisi varmaan käydä maastoilemassa tai jotain muuta tehdä, koska lähdetään sitten torstaina ukin, mummon, iskän veljen ja Villen kanssa Pärnuun. Ollaan siellä torstaista lauantaihin. Joten postauksia alkaa tulemaan taas sen jälkeen (;

-Nadja