Ensin mennään hakemaan kastelukannut. Ne sijaitsevat parin kilometrin päässä.
Sitten täytetään ne vedellä, onneksi kuva vääristää ja vesi näyttää suhteellisen puhtaalta. Toi vesihän siis tulee meidän likakaivosta, jos ette tienneet.
Sitten juostaan työtupaan, jossa Awan ruuat ovat sahanpurujen joukossa.
Seuraavaksi nostetaan säkit pöytään ja aletaan mättämään ruokaa astiaan. Yleensä meillä menee säkki progressia päivässä.
Huomaathan siis, että tuo pieni viiden litran sankko ei riitä iltaruokaan, vaan mun pitää juosta kahdeksan kertaa edestakaisin (en vaan viitsinyt kuvata jokaista reissua...)
Sitten lisätään muutama kourallinen suolaa, kun poni ei muuten juo. Tuo 25kg merisuolasäkki kestää meillä ehkä viikon. Onneksi suola ei ole kovin kallista!
Seuraavaksi juostaankin se kahdeksan kertaa edestakaisin viemässä ruokaa hevoselle.
Sitten karjutaan kurkku suorana hevosta syömään, koska sillä on niin huono kuulo. Yleensä mulla on megafoni mukana, mutta tänään unohdin sen! :(
Yleensä Awa vaivautuu paikalle viimeistään puolen tunnin kuluttua.
Sillä aikaa kun Awa syö ehdin tanssia vähän balettia.
Huomaan, että Awa on ulostanut muovia ruokakuppiinsa. Haisi niin pahalle, että oli pakko nyrpistää vähän nenää.
Seuraavaksi juostaankin jo hakemaan 70 litraa vettä. Nuo kannut ovat siis 35 litrasia, kyllä haba kasvaa!
Tosin ensin meinaan hakea vedet sangoilla, mutta onneksi dementiani ei ole vielä niin paha, että muistan laittaneeni vedet kastelukannuihin valmiiksi!
Punainen sankko oli täynnä hevosen jotain eritettä, että oli pakko huuhdella sitä vähän. Muuten me ei koskaan pestä sankkoja, sillä Awa tykkää sammaloituneesta vedestä.
Lopuksi käydään vielä kevyellä 14 kilometrin iltalenkillä. Aikaa siihen saa kuluttaa vain tasan 8 minuuttia ja 35 sekuntia, joten aika haipakkaa täytyy pistää. Mutta yleensä lenkki hoituu ajoissa, kiitos hyvän kuntoni. (Awa tosin meinaa jäädä aina jälkeen, mutta pari kertaa piiskalla persuuksille niin johan löytyy liikettä siltäkin)
Sitten onkin kaikki hommat tehty ja pääsee uinumaan yöpuulle. Tarkoitan ihan kirjaimellisesti puuta, sillä Awalla on karsina rakennettu puuhun. Ei pääse pedot yllättämään. Kuten huomaatte, lenkillä ei edes hiki tullut!